Kun naapuri ei halua yhteispihaa – ratkaisuja ristiriitaisiin tilanteisiin
Yhteisen pihan kehittämiseen liittyy usein monenlaisia näkökulmia sekä tunteita. Kokosimme yhteen yleisimmät huolenaiheet – ja vastauksia niihin.
Parhaimmillaan uudistetusta korttelipihasta tulee kaikille asukkaille mieluinen ja tärkeä.
Sen takia on toivottavaa, että mahdollisimman moni asukas osallistuu sen kehittämiseen. Korttelipihan kehittäminen nostaa esiin mielipiteitä sekä erilaisia tunteita. Niiden käsitteleminen on tärkeä pihan kunnostuksen vaihe, jota ei kannata vältellä eikä sivuuttaa.
On tavallista, että ihmiset kiinnostuvat asioista omassa tahdissaan. Uudet ideat voivat herättää asukkaissa, osakkaissa sekä taloyhtiön päättäjissä myös epäilyksiä, jopa vastarintaa. Se on luonnollista. Kriittiset kysymykset ja kannanotot kannattaa ottaa vastaan kiitollisesti, sillä ne kertovat siitä, että piha on ihmiselle merkityksellinen. Kuuntelemalla puhujan perusteluja on mahdollista saada tärkeää tietoa ja uusia näkökulmia. Vastustajasta voi tulla pihan edistäjä, kun hän saa asiansa esille.
Kokosimme yhteen yhteispihan perustamiseen liittyviä huolia sekä niihin sopivia vastauksia, joita voi käyttää keskustelun ja oman argumentoinnin tukena. Yhteispiha syntyy yhdessä tekemällä.
Usein esitettyjä huolenaiheita:
”Autopaikat ovat tärkeitä. Niistä ei voi luopua.”
Autopaikka sisäpihalla varmasti helpottaa autonomistajan elämää, mutta jos pihalla on pelkästään parkkipaikkoja, autot vievät muilta asukkailta mahdollisuuden nauttia pihasta. Pieniä lapsia ei voi päästää turvallisesti ja vapaasti leikkimään parkkialueelle ja autoja varten asfaltoitu avoin piha on harmaudessaan ankea katsella.
Autopaikat eivät ole taloyhtiölle merkittävä tulonlähde. Helsingin keskustassa monissa kaupunginosissa parkkipaikat sisäpihoilla ovat asemakaavan vastaisia. Ehkäpä korttelipihalla voi säilyttää joitakin autopaikkoja vaikkapa lyhytaikaisiin kuljetuksiin ja liikuntarajoitteisille asukkaille?
”Talomme menettää oman pihan.”
Piha laajentuu nykyisestä. Perustettavalle yhteispihalle voin suunnitella erilaisia alueita: rauhallisia, toiminnallisia, sellaisia joita asukkaat kaipaavat. Toki tonttimaa on edelleen talon nimissä ja jos taloyhtiö omistaa sen omistaa, omistus säilyy jatkossakin.
”Pihatontit ovat eri kokoisia. Pienten pihojen asukkaat hyötyvät ja isojen pihojen asukkaat menettävät. Se on epäreilua.”
Aluksi voi vaikuttaa siltä, mutta yhdistämällä eri kokoisia pihoja kaikki asukkaat saavat suuremman piha-alueen eli lopulta kaikki voittavat. Korttelin eri laidoilla myös talot ovat usein eri kokoisia: niissä on eri määrä asuntoja ja asukkaita. Näitä asioita voi kompensoida jyvittämällä kustannuksia joko asukasmäärän, asuinkerrosten tai vaikkapa asuinpinta-alan mukaan. Toinen mahdollisuus on jakaa pihan hallinnoimisesta syntyvät jäte-, huolto- ja isännöintikulut asukasmäärän mukaan. Nämä molemmat tavat ovat ajan mittaan kaikille asukkaille edullisempia kuin erillisten pihojen käytäntö.
”Jos pihasta tulee suosittu, ihmisistä lähtee paljon melua.”
Ihmisten äänet pihalla voivat olla merkki pihasta, jossa asukkaat viihtyvät. Sellaisella pihalla on myös monta silmäparia, turvallisia aikuisia ja yhdessä tekemisen meininkiä. Taloyhtiöiden järjestyssäännöt koskevat myös yhteispihaa eli iltakymmenen ja aamuseitsemän välillä asukkailta odotetaan hiljaisuutta.
”Jos pihassa ei ole aitoja, ihmiset voivat viedä roskansa toisten taloyhtiöiden jäteastioihin.”
Aitojen poistamisen jälkeen on hyvä miettiä, voisiko korttelilla olla yhteinen jäteasema monien erillisten roskisrivistöjen sijaan. Kun yhdistetään useiden taloyhtiöiden jätehuolto, säästyy sekä tilaa että rahaa. Pihan keskellä voi olla yksi tai useampi yhteiskäyttöä varten suunniteltu lajittelualue ja vaikkapa käyttökelpoisten tavaroiden kierrätyspiste. Yksi mahdollisuus on rakennuttaa maanalaiset säiliöt ja hankkia sekajätteelle jätepuristin. Näin jätteiden tyhjennysväliä voi merkittävästi harventaa. Samalla raskas liikenne asuinalueella vähenee.
”Tupakan polttaminen ja savuhaitat voivat lisääntyä.”
Ikkunasta leijaileva savu on ikävää. Monet taloyhtiöt ovat jo nyt savuttomia. Jos asukkaat niin haluavat, yhteispihaan voi perustaa tupakkapaikan, joka on riittävän kaukana ikkunoista ja ilmanottoaukoista.
Mikäli lempein keinoin ei saada aikaan toivottua tulosta ja tupakoinnin aiheuttamia haittoja kuriin, taloyhtiöillä on oikeus kieltää tupakointi kaikissa sen hallintaan kuuluvissa yhteisissä ulkotiloissa.
”Muiden talojen kanssa yhdistetty korttelipiha johtaa rikollisuuden ja pyörävarkauksien lisääntymiseen.”
Korttelipiha ei tarkoita pelkästään aitojen poistamista, vaan kun perustetaan yhteispihaa, kohennetaan yleensä myös alueen viihtyisyyttä: lisätään kasvillisuutta ja luodaan erilaisia oleskelupaikkoja ja tiloja. Kun pihasta tulee miellyttävä, asukkaat viettävät siellä aikaa. Ihmiset tutustuvat toisiinsa ja heistä sekä pihasta tulee toinen toisilleen tärkeä ja merkityksellinen. Asukkaat alkavat pitää pihasta huolta. Pihan turvallisuus lisääntyy, kun siellä on asukkaita ja myös ulkopuolisten liikkuminen pihalla huomataan helpommin. Pyörien turvallisuutta voi lisätä rakentamalla pihaan lukittava pyörävarasto tai uusimalla pyörätelineet sivusta lukittaviksi ja hankkimalla niiden yhteyteen vaikkapa liiketunnistimella toimiva valaistus.
”Pihan kunnostaminen maksaa ja asukkaiden kustannukset nousevat.”
Jos taloyhtiöt yhdistävät kiinteistö- ja jätehuoltoa ja tekevät välinehankintoja yhdessä, yhteispiha saa kiinteistöjen kuukausittaiset kulut putoamaan. Piharemontti totta kai maksaa, mutta osakkaiden maksut eivät välttämättä nouse: talo voi maksaa yhdistetystä kiinteistö- ja jätehuollosta säästyneillä rahoilla pihauudistusta varten otetun lainan.
Viihtyisä piha on myös vetovoimatekijä: jos vuokralaisella tai asunnonostajalla on vaihtoehtoina kaksi samanlaista asuntoa, hän todennäköisesti valitsee sen, jossa on viihtyisä piha. Näin ollen ajan mittaan miellyttävä piha nostaa omistusasuntojen arvoa.
”En tunne naapuritalojen asukkaita. Yhteinen piha voi johtaa erimielisyyksiin.”
Yleensä yhdessä oleminen lähentää ihmisiä. Kun asukkaat viettävät pihalla aikaa, kasvottomat ihmiset saavat nimet. Eri ikäiset ihmiset voivat löytää yhteistä tekemistä vaikkapa vihannesviljelyn, grillaamisen tai pelailun merkeissä. Suomessa yleisin asuntotyyppi on yhden ihmisen talous ja yksinäisyys on monelle tuttua. Yhteisöllinen piha voi vähentää asukkaiden kokemaa yksinäisyyttä ja lisätä johonkin kuulumisen tunnetta.
Ei korttelipiha toki mikään ihmelääke erimielisyyksiin ole. Kun kaipaa rauhaa tai omaa tilaa, pihalla ei ole pakko viettää sosiaalista elämää. Siellä voi oleilla myös itsekseen tai katsella pihanäkymiä ainoastaan ikkunasta tai parvekkeelta. Luonnoltaan monimuotoinen piha on kiinnostava näky kaikkina vuodenaikoina.
”Korttelipihat eivät ole Helsingissä yleisiä.”
Helsingissä muutamat korttelipihat, kuten Apinalinna Vallilassa ja Gripenbergin sekä Lars Sonckin pihat Töölössä ovat haluttuja asuinpaikkoja. Kukaan ei edes ehdota sellaisten pihojen pilkkomista aidoilla. Uudemmilla asuinalueilla, kuten Arabianrannassa, Kalasatamassa ja Jätkäsaaressa taloilla on yhteiset pihat. Muun muassa Kööpenhaminassa ja Tukholmassa korttelipihat ovat yleistyneet vanhoilla kerrostaloalueilla.
”Pihojen mahdollisuuksista on ryhdytty puhumaan, mutta omassa korttelissa käytännön teot puuttuvat.”
Jotta pääsee alkuun, pihauudistus tarvitsee tarmokkaita asukkaita. Jo yksi ihminen voi käynnistää pihamuutoksen ja saada mukaansa muitakin. Oletko se teidän korttelissanne sinä?