2. vaihe: Yhteistyö korttelinaapureiden kanssa käyntiin kevyellä kokeilulla

Kun korttelin eri puolilla asuvat ihmiset tapaavat toisiaan, päästään keskustelemaan pihasta isommalla porukalla. Nyt on mahdollista tunnustella halukkuutta yhteiseen toimintaan.

Nainen kävelee pihapolulla
Vallilan helmi -korttelissa asukkaat halusivat luoda pihasta viihtyisämmän oleskelupaikan. Terhi Upola ja Antti Hasanen ovat järjestäneet pihalla korttelifestivaalia sekä lapsensa grillaussynttäreitä. Kuva: Lasse Lecklin

TAVOITE: Yhteydet naapuritaloihin ja asukkaiden ideoimat kevyt yhteiset kokeilut.
MOTIVAATIONA: Paremmat korttelisuhteet, onnistumisen kokemukset.

Askeleet kortteliyhteistyön aloittamiseen:

Yhteystietojen hankintaa 

Jos ette vielä tunne lähikiinteistöjen päättäjiä, yhteystiedot on kysyttävä isännöitsijältä. Yleisin tapa on mennä suoraan talon ovelle, siellä on yleensä ainakin huoltoliikkeen nimi. Ryhdy siis soittelemaan: kerro asiasi ja kysy huoltoliikkeestä isännöitsijän yhteystiedot ja isännöitsijältä hallituksen puheenjohtajan nimi ja sähköposti. Jos kyseessä on vuokra- tai asumisoikeustalo, ota yhteys talon hallintoon.

Jos talojen hallituksissa on välitöntä innostusta, hallitusten väki voi kokoontua ensin keskenään. Tapaamisessa on hyvä tunnustella osallistujien ajatuksia: mitkä asiat pihoilla ovat hyviä ja säilyttämisen arvoisia, mitä niistä puuttuu? Myös mahdollisista remonteista kannattaa puhua.

Aikuisia, lapsia ja koira viettävät aikaa kerrostalon pihalla
Lars Sonckin korttelissa asukkaat eri taloista tuntevat toisiaan ja vaihtavat usein kuulumisia. Kuva: Lasse Lecklin

Yhteisen viestintäkanavan perustaminen

Viestintää varten tarvitaan keskustelukanavia. Korttelin asukkaille kannattaa perustaa Facebook-ryhmä. Kutsu siihen on syytä levittää jokaiseen taloon.  Lataa valmis kutsupohja tästä.

Talojen päättäjien kesken on hyvä perustaa sähköpostiryhmä.

Päättäjien tapaaminen ei ole välttämätön. Jos hallitusten jäsenet ja omistajat eivät ehdi tai tule paikalle, asukkaiden kannattaa edetä asiassa.

Pihatilaisuus koko korttelille

Vapaamuotoisen tilaisuuden tavoitteena on saada koolle kaikki pihoista kiinnostuneet asukkaat, niin nuoret, vanhat, vuokralaiset ja omistusasujat. 

Tapaaminen alkaa esittäytymiskierroksella. Ennalta sovittu henkilö vetää keskustelua ja varmistaa, että kaikki pääsevät ääneen. Vetäjien ei tässä vaiheessa kannata niinkään ehdottaa massiivisia muutoksia vaan ennen kaikkea kuunnella muita: mistä asioista paikalle saapuneet ihmiset pitävät, mitä puuttuu tai kaivataan pihoille. Tapaamisessa tutustutaan ja tunnustellaan halukkuutta kehittää pihoja yhdessä. Pienryhmissä on hyvä selvittää, millä tavalla asukkaat haluaisivat pihoja kehittää. Samalla on hyvä kartoittaa, millaista osaamista asukkailla itsellään on. Korttelissa saattaa olla omasta takaa viherpeukaloita, luontoharrastajia, arkkitehteja, projektijohdon osaajia.  

Tapahtumassa on mahdollista kiertää porukalla korttelin kaikki pihat: ihmiset näkevät mielellään tutun pihan uudesta vinkkelistä. Katuliidut käyttöön: asfaltille voi ideoida leikkimielellä uusia visioita. 

Puutarhuri Leena Lahtinen (oik.) opastaa käpyläläisiä Olympiakylän asukkaita ennallistamaan pihansa talon alkuperäisen kasvisuunnitelman mukaisiksi. Isännöitsijä tilaa Lahtiselta vuosittain asukkaille tukea ja neuvontaa, joten suunnittelu on kauaskantoista ja väki tulee toisilleen tutuksi. Kuva: Lasse Lecklin

Perustetaan korttelin pihatoimikunta

Samassa tapaamisessa on hyvä perustaa vapaaehtoisista asukkaista koostuva pihatoimikunta. Ryhmässä on mielellään muutama asukas kustakin talosta. He voivat kuulua taloyhtiöiden hallituksiin ja asukastoimikuntiin, mutta se ei ole välttämätöntä: innostus piha-asioihin on tärkeämpää.

Kokoontumisen jälkeen pihatoimikunta käy läpi tapaamisessa kuullut mielipiteet ja välittää koosteen niistä omien talojensa asukkaille sekä päättäjille. Jos innostusta pihojen kehittämiseen ei tällä kertaa ole, ryhmän voi perustaa muutaman vuoden kuluttua ja tunnustella asiaa uudelleen. Mikäli kiinnostusta on, pihatoimikunta voi ryhtyä ideoimaan yhteistä toimintaa ja pitää yllä yhteyttä naapuritalojen välillä. 

Pihatoimikunnalla ei ole laillista valtaa, vaan se tukee taloyhtiöiden päättäjiä ja vie viestiä hallituksiin ja yhtiökokouksiin. Kokoontumisia on hyvä olla kahdesti vuodessa.

Korttelipihassa on mukava kestitä ystäviä ja istua iltaa naapureiden kanssa. Gripenbergin korttelissa yhteiset illanvietot ovat viime vuosina yleistyneet. Kuva: Lasse Lecklin

Kevyitä pihakokeiluja

Nyt on hyvä luoda naapuritalojen asukkaiden välille luontevaa tekemistä. Se vahvistaa yhteishenkeä ja luo perustan luottamukselliselle ja pitkäjänteiselle yhteistyölle. Tapaamisissa ja kyselyissä on selvinnyt, millaisia asioita asukkaat pihoilleen toivovat. Kokeiluksi on hyvä valita mahdollisimman monelle iloa tuottavia asioita.

Mahdollisia kokeiluja:

  • Yhteiset talkoot koko korttelille. Kaikille pihoille voi järjestää yhteistilauksena multaa, kesäkukkien ja hyötykasvien taimia sekä mahdollisesti viljelylaatikoita. Jos korttelissa ei ole näkemyksellisiä pihaihmisiä, paikallisesta puutarhaliikkeestä voi kutsua asiantuntijan opastamaan asukkaita niiden istuttamisessa. Kustannus on muutamia satasia.
  • Risuista iso hyönteishotelli. Pihan omista oksista voi lasten kanssa rakentaa öttiäisille kodin. 
  • Pihajuhlat koko korttelille. Aitoja vasten voi nostaa tikkaita ja auttaa asukkaita kulkemaan aitojen ylitse. Lapsille voi olla pihoilla erilaista ohjelmaa. Onko taloissa vapaaehtoisia esiintyjiä? Grilli kuumaksi ja mehua kannuun.
  • Viihtyisät istuinryhmät yhteistilauksena. Kaikille halukkaille pihoille voi hankkia ulkopöydän ja tuoleja. Oleskelualueiden ympärille voi asentaa kasviteline-pergolan ja istuttaa siihen köynnöskasveja kiipeilemään.
  • Keskustelutilaisuus. Esimerkiksi energiaremontista, maalämmöstä ja aurinkovoiman käytöstä voi olla hyvä järjestää keskustelutilaisuus. Onko halukkuutta talojen väliseen yhteistyöhön ja siinä yhteydessä luoda myös korttelipihaa? 
  • Kokeiluun kulkuyhteys vuodeksi. Jos asukkaat haluavat testata pihan yhteiskäyttöä, pihojen välisiin aitoihin voi asentaa portit tai tehdä avoimia kulkuaukkoja. Talojen hallitukset voivat sallia asukkaiden vapaan kulkemisen pihoilta toiselle vaikkapa vuoden ajaksi. Sen jälkeen on hyvä arvioida kokemuksia ja päättää jatkosta.
  • Yhteinen hyötyviljelyalue korttelin aurinkoisimpaan paikkaan. Taloyhtiöt voivat maksaa vesiletkut ja kastelukannut yhdessä. Varmistakaa, että kaikki halukkaat tuntevat itsensä tervetulleiksi.
  • Yhteistä ajanviettoa ja harrastuksia. Pihajoogaa ja -pilatesta, pihaleikit kerran viikossa. Mölkkyä, petanqia, krokettia, frisbeen heittoa, tikkakisat. Uusi pihaperinne tarvitsee ainoastaan yhden vetäjän kullekin pelipäivälle, ja kutsut voi jakaa rappuihin sekä korttelin some-sivustolle.
kolme lasta pihalla läksyjen äärellä
Teo ja Alma tekevät koulun jälkeen läksyjä pihapöydässä. Liisu ei ole vielä koulussa. Kuva: Lasse Lecklin

Laskelmia pihojen menoista

Tässä vaiheessa on järkevää kartoittaa, kuinka paljon kortteliin kuuluvat taloyhtiöt vuosittain maksavat pihaan liittyviä maksuja. Taloyhtiön tilinpäätöksestä näkee paljonko taloyhtiö maksaa jäte- ja kiinteistöhuollosta sekä isännöinnistä. Tilinpäätöksen voi pyytää taloyhtiön hallitukselta tai isännöitsijältä. Summat ovat tärkeitä, kun pihatoimikunta ja taloyhtiöiden hallitukset haluavat vertailla, miten paljon samanlaiset palvelut maksaisivat koko korttelille yhteisesti hankittuna.