3. vaihe: Yhteinen korttelipiha hyödyttää kaikkia
Kevyen suunnittelun jälkeen asia on hyvä viedä talon yhtiönkokoukseen päätettäväksi, ja sen jälkeen voivat alkaa tositoimet. Monesta pihasta loihditaan nyt aivan uudenlainen ja yhteinen korttelipiha. Vaihtoehtoja on hyvä kartoittaa rauhassa.
TAVOITE: Pitkäaikainen sitoutuminen yhteiseen korttelipihaan.
MOTIVAATIONA: Pihatila laajenee ja monipuolistuu, kustannukset kevenevät.
Koko kortteli kokoontuu
suunnittelemaan pihaa
Yhteinen tahto on tärkeää
On tärkeä kartoittaa perusteellisesti asukkaiden ja osakkaiden mielipiteet ennen yhteispihan edistämistä. Saman korttelin taloyhtiöt voivat laatia joko erilliset tai yhteisen kyselyn, jossa selvitetään ihmisten halukkuutta pihan kehittämiseen. Jos asukkailla ei ole kiinnostusta edistää pihaa, hanketta on turha tässä vaiheessa jatkaa. Vastaavasti enemmistön toive paremmasta pihasta antaa taloyhtiön päättäjille ja pihatoimikunnalle vahvan mandaatin ryhtyä kehittämään pihoja haluttuun suuntaan.
Määrittäkää tärkeät kysymykset
Taloyhtiöiden on mietittävä yhdessä ja erikseen seuraavia pihaan liittyviä kysymyksiä:
- Haluammeko aloittaa nyt pihauudistuksen ja sitoudummeko maksamaan siitä?
- Millaista pihaa lähdemme yhdessä tavoittelemaan?
- Mitkä toimet voimme yhdistää?
- Mitkä toimet säilytämme ennallaan?
- Miten hallinnoimme yhteistä korttelipihaa?
Asukkaiden taidot käyttöön
Korttelipihan toteuttamisen voi aloittaa saman tien kevyesti. Jos asukkaat ovat halukkaita, pihaa voi muokata ja vihertää oman porukan voimin – ottakaa käyttöön erilaisten asukkaiden erilaiset taidot: yksi osaa nikkaroida, toinen tuntee viherkasvit. Kun asukkaat hoitavat yhdessä pihaa, he luovat toisiinsa merkityksellisiä ihmissuhteita ja juurtuvat samalla pihapiiriin.
Piha-alueiden yhdistäminen ja viheralueen laajentaminen pihalla ei vaadi lupaa. Aidan saa poistaa se taloyhtiö, jonka tontilla aita on. Tonttien välisen aidan voi poistaa taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan päätöksellä, mikäli tonttien välissä ei ole korkeuseroa.
Ainoa vaatimus aidoille on pihojen välinen korkeusero eli aidalla estetään ihmisten putoaminen. Mikäli ero on yli 70 cm, tarvitaan aita. Jos tonttien välinen korkeusero on 50–70 cm, riittää avokaide.
Kutsukaa ammattilainen kevyeen konsultaatioon
Jos taitoa tai halukkuutta pihan hoitoon tai suunnitteluun ei ole, tueksi voi kutsua ammattilaisen.
Ensimmäinen käynti voi olla kevyt konsultaatio. Pihasuunnitteluun erikoistunut ammattilainen kertoo parissa tunnissa pihan mahdollisuuksista: mihin aurinko paistaa pisimpään, mistä voisi luoda asfalttia ja maamassaa poistamalla uuden viheralueen, mikä olisi hyvä alue yhteiselle jäteasemalle. Pihasuunnittelija kertoo, mitä voi saada aikaan eri kokoisilla budjeteilla.
Tällaiset kevyet konsultaatiokäynnit ovat hedelmällisiä. Ne maksavat vain muutaman satasen, joten korttelipihaa suunnittelevat taloyhtiöt voivat tilata käyntejä useammaltakin ammattilaiselta. Näkemykset ja ideat ovat hyödyksi, kun pihatoimikunta alkaa koostaa asukkaiden toiveiden pohjalta korttelipihan tavoitelistaa.
Kevyen suunnittelun jälkeen piha-asia on hyvä viedä talon yhtiönkokoukseen päätettäväksi, ja sen jälkeen voivat alkaa tositoimet. Korttelipihan perustaminen vaatii taloyhtiön kokouksen ja siellä enemmistön kannatuksen. Pihan kunnostamiseen sisältyy usein toimenpiteitä, jotka edellyttävät luvan hakemista kaupungin rakennusvalvonnasta. Viimeistään tässä vaiheessa onkin hyvä varmistaa ideoiden toteuttamismahdollisuudet ja luvanvaraisuus. Rakennusvalvontavirasto tarjoaa maksutonta neuvontaa.
Ammattisuunnittelijan kanssa yhteistyöhön
Kun pihakunnostuksen tavoitteet ovat selvillä, kannattaa ryhtyä yhteistyöhön kokeneen ja kerrostalopihoihin erikoistuneen suunnittelijan kanssa. Ammattilaisen laatima pihasuunnitelma maksaa itsensä takaisin pitkän aikavälin hyvänä lopputuloksena. Pihasuunnittelun ammattilaiset osaavat myös arvioida parhaiten pihaan ja ympäröivään arkkitehtuuriin sopivat materiaaliratkaisut. Materiaalien valinta on tärkeää piha-alueiden käyttötarkoitusten, kestävyyden ja visuaalisen kokonaisuuden kannalta. Esimerkiksi historiallisissa pihaympäristöissä on tarpeen vaalia pihan alkuperäistä henkeä ja materiaaleja. Korttelipihaan saatetaan haluta myös uusia rakenteita, kuten korttelin yhteinen jäteasema, puutarhavaja tai katettu pyöräsuoja, tai kenties sade- ja sulamisvesien hallitsemiseen uusia hulevesiratkaisuja. Eri korkuisten pihojen väliin voi rakentaa portaat. Rakennusluvan saaminen edellyttää aina muutoskohteesta ammattilaisen tekemän suunnitelmaa.
Kaupungin asemakaavoja voi tarkastella Helsingin karttapalvelusta.
Rakennusluvat Helsingin kaupungin rakennusvalvontapalvelusta.
Jos osa asukkaista empii edelleen
Kaikissa korttelin taloyhtiöissä yhteisestä pihasta ei välttämättä innostuta heti. Siitä huolimatta korttelin muut taloyhtiöt voivat avata tonttiensa välille kulkureittejä ja luoda yhteisiä toimintoja ja vihertiloja. Muissa taloissa seurataan näiden onnistumista ja mahdollisesti halutaan liittyä mukaan myöhemmin.
Yhteispihan alkuvaiheessa taloyhtiöt saattavat haluta säilyttää omat jäte- ja kiinteistönhuoltosopimuksensa. Se toki sopii, mutta varsinaisia kustannussäästöjä korttelipiha tuottaa parhaiten, kun taloyhtiöt yhdistävät toimintojaan.
Jos omassa taloyhtiössä korttelipiha ei saa kannatusta, toivoa muutoksesta ei kannata menettää. Taloon muuttaa aina uusia ihmisiä ja mielipiteet muuttuvat. Kannattaa pitää asiaa esillä jatkossakin.
Ajoitus remonttien mukaan
Taloyhtiöillä on usein pitkän aikavälin remonttisuunnitelmia. Jos mahdollista, pihakunnostus kannattaa ajoittaa muiden piha-alueita myllertävien kunnostusten yhteyteen. Muun muassa energiaremonttien maalämpöporaukset ja salaojien korjaamiset tarjoavat hyvän tilaisuuden kunnostaa pihaa samaan aikaan.
Kun taloyhtiöt suunnittelevat ja toteuttavat kunnostuksen yhdessä, syntyy monenlaista synergiaetua. Yhden ison tilaajan on myös helpompi saada urakkatarjouksia kuin monen pienen. Yhteispihan kustannukset ovat halvempia eli samalla summalla saadaan huomattavasti parempi lopputulos.
Yhteisjärjestelysopimus sopii monelle
Kun monen omistajan tonteista luodaan uusi korttelipiha, taloyhtiöt päättävät yhdessä, kuinka aluetta hallinnoidaan. Yhtiökokouksessa pihan yhdistämiseen riittää enemmistöpäätös.
Uusilla, vuoden 2000 jälkeen valmistuneilla kerrostaloalueilla suositaan yhteisjärjestelysopimusta. Se on maankäyttö- ja rakennuslakiin kuuluva järjestely, jonka tavoite on tukea kiinteistöjen välistä yhteistyötä. Malli sopii erittäin hyvin myös vanhempien kerrostaloalueiden ja umpikortteleiden korttelipihan hallintaan. Sopimukseen kirjataan, miten korttelipihan fyysiset toiminnat, kuten jäteasemat, piha-alueet, kulkureitit ja parkkipaikat jakautuvat tonttien kesken. Kustannusten jakautuminen määritellään myös. Yhteisjärjestelysopimus on tarkoitettu pysyväluonteiseksi eli se on syytä valmistella huolella. Sopimus rekisteröidään kunnan kiinteistörekisteriin.